otella

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

otella (67-C) (taivutus[luo])

  1. kilpailla, kisata

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈot̪elːɑˣ/
  • tavutus: o‧tel‧la

Etymologia[muokkaa]

frekventatiivijohdos verbistä ottaa[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • otella Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004: ottelu