olake

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

olake (48-A)

  1. rakenteen ulkoneva tai koholla oleva osa
    pesukoneen rummussa olevat olakkeet

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈolɑkeˣ/
  • tavutus: o‧la‧ke

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi olake olakkeet
genetiivi olakkeen olakkeiden
olakkeitten
partitiivi olaketta olakkeita
akkusatiivi olake;
olakkeen
olakkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi olakkeessa olakkeissa
elatiivi olakkeesta olakkeista
illatiivi olakkeeseen olakkeisiin
olakkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi olakkeella olakkeilla
ablatiivi olakkeelta olakkeilta
allatiivi olakkeelle olakkeille
muut sijamuodot
essiivi olakkeena olakkeina
translatiivi olakkeeksi olakkeiksi
abessiivi olakkeetta olakkeitta
instruktiivi olakkein
komitatiivi olakkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo olakkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
olaket-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • olake Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

olake

  1. (taivutusmuoto) positiivin genetiivin feminiinin yksikkö sanasta olak
  2. (taivutusmuoto) positiivin nominatiivin feminiinin monikko sanasta olak
  3. (taivutusmuoto) positiivin akkusatiivin maskuliinin monikko sanasta olak
  4. (taivutusmuoto) positiivin vokatiivin feminiinin määräinen monikko sanasta olak