oikeussubjekti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]oikeussubjekti (5)
- (oikeustiede) luonnollinen henkilö tai useamman ihmisen muodostama yritys, valtio tai muu yhteisö eli oikeushenkilö, jolla on subjektiivisia oikeuksia ja velvollisuuksia, joka voi tehdä oikeustoimia ja joka voi panna oikeusjutun vireille toista oikeussubjektia vastaan, tai joka voidaan haastaa oikeuteen; joka voi olla oikeusjutun osapuoli
- Tietokoneita valmistava monikansallinen yritys voidaan haastaa jutun osapuoleksi, joten se on siis oikeussubjekti.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | oikeussubjekti | oikeussubjektit |
| genetiivi | oikeussubjektin | oikeussubjektien (oikeussubjektein) |
| partitiivi | oikeussubjektia | oikeussubjekteja |
| akkusatiivi | oikeussubjekti; oikeussubjektin |
oikeussubjektit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | oikeussubjektissa | oikeussubjekteissa |
| elatiivi | oikeussubjektista | oikeussubjekteista |
| illatiivi | oikeussubjektiin | oikeussubjekteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | oikeussubjektilla | oikeussubjekteilla |
| ablatiivi | oikeussubjektilta | oikeussubjekteilta |
| allatiivi | oikeussubjektille | oikeussubjekteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | oikeussubjektina | oikeussubjekteina |
| translatiivi | oikeussubjektiksi | oikeussubjekteiksi |
| abessiivi | oikeussubjektitta | oikeussubjekteitta |
| instruktiivi | – | oikeussubjektein |
| komitatiivi | – | oikeussubjekteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | oikeussubjekti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. taho, joka voi saada oikeuksia ja tulla velvoitetuksi
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Alakäsitteet
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- oikeussubjekti Tieteen termipankissa