oikeustoimi

Suomi

Substantiivi

oikeustoimi (25)

1. (oikeustiede) tahdonilmaisu, jolla perustetaan, muutetaan, siirretään tai kumotaan jonkun/jonkin oikeussubjektin oikeus johonkin

   Auton osto on oikeustoimi, sillä siinä myyjä ja ostaja perustavat keskinäisellä sopimuksellaan ostajalle oikeuden omistaa auton.

Ääntäminen

• IPA: /ˈoi̯keusˌt̪oi̯mi/ tai /ˈoi̯keu̯sˌt̪oi̯mi/
• tavutus: oi‧ke‧us‧toi‧mi / oi‧keus‧toi‧mi

Etymologia

• yhdyssana sanoista oikeus ja toimi

Käännökset

1. toimi, jolla perustetaan, muutetaan tai kumotaan oikeus jhk

ruotsi: rättshandling yl.

saksa: Rechtsgeschäft n.

Liittyvät sanat

• erehdys
• pätevyys
• pätemättömyys
• oikeustoimikelpoinen

Aiheesta muualla

• oikeustoimi Kielitoimiston sanakirjassa