perustaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

perustaa (53) (taivutus[luo])

  1. panna jokin alkuun, laskea tai luoda perusta jollekin
    Helsinki perustettiin kilpailijaksi Tallinnalle vuonna 1550.
    Yhtye perustettiin vuonna 1993.
    perustava kokous
    Sopimus perustaa korvausvaateen.
  2. pitää jotain lähtökohtana; nojata, tukeutua johonkin
    Hän perustaa väitteensä tieteelliseen tutkimukseen.
  3. (arkikieltä) välittää
    Hän ei siitä paljoa perustanut.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈperust̪ɑːˣ/
  • tavutus: pe‧rus‧taa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

perustamiskokous, perustamistyö, perustamisvuosi

Aiheesta muualla[muokkaa]