perustus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

perustus (39) (monikko perustukset)

  1. rakennuksen tai muun teknisen rakennelman osa, jonka tarkoituksena on välittää ja sovittaa rakenteelle tulevat kuormat rakennusalustalle
  2. (kuvaannollisesti) lähtökohta, pohja
    Liberaalin demokratian perustukset järkkyvät. (is.fi 2013)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈperust̪us/
  • tavutus: pe‧rus‧tus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

harkkoperustus, multiaisperustus, perustuskuoppa, perustuslaki, perustustyö

Aiheesta muualla[muokkaa]