perusta

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

perusta (13)

  1. (myös kuvaannollisesti) se, minkä päälle tai varaan jokin on rakennettu
    Lukiolla on vankka perusta, joten se ei lähtenyt maanjäristyksessä tai tulvan mukana maasta irti.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi perusta perustat
genetiivi perustan perustoiden
perustoitten
perustojen
(perustain)
partitiivi perustaa perustoita
perustoja
akkusatiivi perusta; perustan perustat
Sisäpaikallissijat
inessiivi perustassa perustoissa
elatiivi perustasta perustoista
illatiivi perustaan perustoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi perustalla perustoilla
ablatiivi perustalta perustoilta
allatiivi perustalle perustoille
Muut
essiivi perustana perustoina
translatiivi perustaksi perustoiksi
abessiivi perustatta perustoitta
instruktiivi perustoin
komitatiivi perustoine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]