Siirry sisältöön

niva

Wikisanakirjasta
Katso myös: Niva, nivå

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

niva (9)[1]

  1. (kansankielinen) pieni koski, virtapaikka

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈniʋɑ/
  • tavutus: ni‧va

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi niva nivat
genetiivi nivan nivojen
(nivain)
partitiivi nivaa nivoja
akkusatiivi niva;
nivan
nivat
sisäpaikallissijat
inessiivi nivassa nivoissa
elatiivi nivasta nivoista
illatiivi nivaan nivoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nivalla nivoilla
ablatiivi nivalta nivoilta
allatiivi nivalle nivoille
muut sijamuodot
essiivi nivana nivoina
translatiivi nivaksi nivoiksi
abessiivi nivatta nivoitta
instruktiivi nivoin
komitatiivi nivoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo niva-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

saamelainen laina[2]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • niva Kielitoimiston sanakirjassa

Tšekki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

niva f.

  1. tulvaniitty
  2. (vuoristo-) niitty

Taivutus[muokkaa]

sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi niva nivy
genetiivi nivy niv
datiivi nivě nivám
akkusatiivi nivu nivy
vokatiivi nivo nivy
lokatiivi nivě nivách
instrumentaali nivou nivami

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.