Siirry sisältöön

nilkutus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

nilkutus (39)

  1. nilkuttaminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈnilkut̪us/
  • tavutus: nil‧ku‧tus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nilkutus nilkutukset
genetiivi nilkutuksen nilkutusten
nilkutuksien
partitiivi nilkutusta nilkutuksia
akkusatiivi nilkutus;
nilkutuksen
nilkutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi nilkutuksessa nilkutuksissa
elatiivi nilkutuksesta nilkutuksista
illatiivi nilkutukseen nilkutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nilkutuksella nilkutuksilla
ablatiivi nilkutukselta nilkutuksilta
allatiivi nilkutukselle nilkutuksille
muut sijamuodot
essiivi nilkutuksena nilkutuksina
translatiivi nilkutukseksi nilkutuksiksi
abessiivi nilkutuksetta nilkutuksitta
instruktiivi nilkutuksin
komitatiivi nilkutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nilkutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
nilkutus-

Etymologia

[muokkaa]

verbi nilkuttaa (heikko vartalo nilkuta-) + johdin -us

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]