nilkuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nilkuttaminen (38)
- teonnimi verbistä nilkuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nilkuttaminen | nilkuttamiset |
| genetiivi | nilkuttamisen | nilkuttamisten nilkuttamisien |
| partitiivi | nilkuttamista | nilkuttamisia |
| akkusatiivi | nilkuttaminen; nilkuttamisen |
nilkuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nilkuttamisessa | nilkuttamisissa |
| elatiivi | nilkuttamisesta | nilkuttamisista |
| illatiivi | nilkuttamiseen | nilkuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nilkuttamisella | nilkuttamisilla |
| ablatiivi | nilkuttamiselta | nilkuttamisilta |
| allatiivi | nilkuttamiselle | nilkuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nilkuttamisena (nilkuttamisna) |
nilkuttamisina |
| translatiivi | nilkuttamiseksi | nilkuttamisiksi |
| abessiivi | nilkuttamisetta | nilkuttamisitta |
| instruktiivi | – | nilkuttamisin |
| komitatiivi | – | nilkuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nilkuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nilkuttamis- | |