nauta
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- onttosarvinen märehtijä, jonka lajeja ovat: biisoni, puhveli, kyttyränauta, kesy nauta. Kesyt naudat, kuten lehmä, sonni, hieho, vasikka ovat varsinaisia nautoja
- ruoanlaittoon tarkoitettu lehmän liha, naudanliha
- Leikkeeksi valitsin nautaa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnɑu̯t̪ɑ/
- tavutus: nau‧ta
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nauta | naudat |
| genetiivi | naudan | nautojen (nautain) |
| partitiivi | nautaa | nautoja |
| akkusatiivi | nauta; naudan |
naudat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naudassa | naudoissa |
| elatiivi | naudasta | naudoista |
| illatiivi | nautaan | nautoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naudalla | naudoilla |
| ablatiivi | naudalta | naudoilta |
| allatiivi | naudalle | naudoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nautana | nautoina |
| translatiivi | naudaksi | naudoiksi |
| abessiivi | naudatta | naudoitta |
| instruktiivi | – | naudoin |
| komitatiivi | – | nautoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | nauda- | |
| vahva vartalo | nauta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
2. liha
|
Ks. naudanliha |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivi: nautamainen
- substantiivit: (historiallisia) navetta
Yhdyssanat[muokkaa]
naudanliha, naudanpaisti, naudanvuota, nautaeläin, nautakarja, nautakiiliäinen, nautapaarma, nautarotu, nautayksikkö, sikanauta
Aiheesta muualla[muokkaa]
- nauta Kielitoimiston sanakirjassa
Latina[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Virheellinen taivutustyyppi tai suku.
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 342. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.