muiluttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
muiluttaminen (38)
- teonnimi verbistä muiluttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muiluttaminen | muiluttamiset |
| genetiivi | muiluttamisen | muiluttamisten muiluttamisien |
| partitiivi | muiluttamista | muiluttamisia |
| akkusatiivi | muiluttaminen; muiluttamisen |
muiluttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muiluttamisessa | muiluttamisissa |
| elatiivi | muiluttamisesta | muiluttamisista |
| illatiivi | muiluttamiseen | muiluttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muiluttamisella | muiluttamisilla |
| ablatiivi | muiluttamiselta | muiluttamisilta |
| allatiivi | muiluttamiselle | muiluttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muiluttamisena (muiluttamisna) |
muiluttamisina |
| translatiivi | muiluttamiseksi | muiluttamisiksi |
| abessiivi | muiluttamisetta | muiluttamisitta |
| instruktiivi | – | muiluttamisin |
| komitatiivi | – | muiluttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muiluttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
muiluttamis- | |