momentti

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Momentti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

momentti (5-C)[1]

  1. (fysiikka) voiman momentti, mekaaninen suure, joka kuvaa voiman ja momenttivarren (vaikuttava matka) tulona syntyvää vääntövaikutusta
    Voiman momentti on matkan ja voiman tulo.
  2. (oikeustiede) lakikirjassa pykälän alakohta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi momentti momentit
genetiivi momentin momenttien
partitiivi momenttia momentteja
akkusatiivi momentti; momentin momentit
sisäpaikallissijat
inessiivi momentissa momenteissa
elatiivi momentista momenteista
illatiivi momenttiin momentteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi momentilla momenteilla
ablatiivi momentilta momenteilta
allatiivi momentille momenteille
muut sijamuodot
essiivi momenttina momentteina
translatiivi momentiksi momenteiksi
abessiivi momentitta momenteitta
instruktiivi momentein
komitatiivi momentteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

jännitysmomentti, momenttiavain, vääntömomentti, yllätysmomentti

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C