matematiikka

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Wikipedia
Katso myös artikkeli Matematiikka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

matematiikka (9-A)[1]

  1. deduktiivisen logiikan avulla abstrakteja järjestelmiä tutkiva tieteenala
    Matematiikka sisältää mm. lukujen ja niiden välisten riippuvuuksien tutkimista.
    Hän opiskelee matematiikkaa.
    Koulujen opetusaineena matematiikkaa on nimitetty laskennoksi.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi matematiikka matematiikat
genetiivi matematiikan matematiikkojen
(matematiikkain)
partitiivi matematiikkaa matematiikkoja
akkusatiivi matematiikka; matematiikan matematiikat
sisäpaikallissijat
inessiivi matematiikassa matematiikoissa
elatiivi matematiikasta matematiikoista
illatiivi matematiikkaan matematiikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi matematiikalla matematiikoilla
ablatiivi matematiikalta matematiikoilta
allatiivi matematiikalle matematiikoille
muut sijamuodot
essiivi matematiikkana matematiikkoina
translatiivi matematiikaksi matematiikoiksi
abessiivi matematiikatta matematiikoitta
instruktiivi matematiikoin
komitatiivi matematiikkoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Sana matematiikka tulee kreikan sanasta μάθημα (máthema), joka tarkoittaa tiedettä, tietoa tai oppimista; μαθηματικός (mathematikós) tarkoittaa ”halukas oppimaan”.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

alkeismatematiikka, finanssimatematiikka, matematiikankoe, matematiikanopettaja, matematiikanopetus, matematiikkakone, matematiikkapää, talousmatematiikka, tilastomatematiikka, vakuutusmatematiikka

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A