luumen

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Luumen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

luumen (6)[1]

  1. (fysiikka) valovirran SI-järjestelmän mukainen yksikkö (tunnus lm)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈluːmen/
  • tavutus: luu‧men

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luumen luumenit
genetiivi luumenin luumenien
luumeneiden
luumeneitten
partitiivi luumenia luumeneita
luumeneja
akkusatiivi luumen;
luumenin
luumenit
sisäpaikallissijat
inessiivi luumenissa luumeneissa
elatiivi luumenista luumeneista
illatiivi luumeniin luumeneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi luumenilla luumeneilla
ablatiivi luumenilta luumeneilta
allatiivi luumenille luumeneille
muut sijamuodot
essiivi luumenina luumeneina
translatiivi luumeniksi luumeneiksi
abessiivi luumenitta luumeneitta
instruktiivi luumenein
komitatiivi luumeneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luumeni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • luumen Kielitoimiston sanakirjassa
  • luumen Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6