kandela

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Kandela Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kandela (12)

  1. valon intensiteetin eli valon voimakkuuden eli valovoiman SI-järjestelmän mukainen yksikkö. Tunnus cd.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑndelɑ/
  • tavutus: kan‧de‧la

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kandela kandelat
genetiivi kandelan kandeloiden
kandeloitten
(kandelain)
partitiivi kandelaa kandeloita
akkusatiivi kandela;
kandelan
kandelat
sisäpaikallissijat
inessiivi kandelassa kandeloissa
elatiivi kandelasta kandeloista
illatiivi kandelaan kandeloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kandelalla kandeloilla
ablatiivi kandelalta kandeloilta
allatiivi kandelalle kandeloille
muut sijamuodot
essiivi kandelana kandeloina
translatiivi kandelaksi kandeloiksi
abessiivi kandelatta kandeloitta
instruktiivi kandeloin
komitatiivi kandeloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kandela-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Turkki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kandela -sı

  1. kynttilä

Liittyvät sanat[muokkaa]