Siirry sisältöön

lume

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lume (48)[1]

  1. harhauttava, hämäävä; valheellinen, väärä

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈlumeˣ/
  • tavutus: lu‧me

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lume lumeet
genetiivi lumeen lumeiden
lumeitten
partitiivi lumetta lumeita
akkusatiivi lume;
lumeen
lumeet
sisäpaikallissijat
inessiivi lumeessa lumeissa
elatiivi lumeesta lumeista
illatiivi lumeeseen lumeisiin
lumeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lumeella lumeilla
ablatiivi lumeelta lumeilta
allatiivi lumeelle lumeille
muut sijamuodot
essiivi lumeena lumeina
translatiivi lumeeksi lumeiksi
abessiivi lumeetta lumeitta
instruktiivi lumein
komitatiivi lumeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lumee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lumet-

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

lumelääke, lumemaailma, lumetodellisuus, lumevaikutus, silmänlume

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • lume Kielitoimiston sanakirjassa

Italia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lume m. (monikko lumi)[luo]

  1. lamppu
  2. valo

Romania

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
genetiivi/datiivi
yksikkö unei lumi
määräinen lumii
monikkounor lumi
määräinenlumilor

lume f. (määräinen: lumeamonikko: lumi, määräinen: lumile)

  1. maailma

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48