loppuminen

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

loppuminen

  1. loppuun päätyminen

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

loppuminen

  1. (taivutusmuoto) 4. infinitiivi verbistä loppua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi loppuminen loppumiset
genetiivi loppumisen loppumisten
loppumisien
partitiivi loppumista loppumisia
akkusatiivi loppuminen; loppumisen loppumiset
sisäpaikallissijat
inessiivi loppumisessa loppumisissa
elatiivi loppumisesta loppumisista
illatiivi loppumiseen loppumisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi loppumisella loppumisilla
ablatiivi loppumiselta loppumisilta
allatiivi loppumiselle loppumisille
muut sijamuodot
essiivi loppumisena
(loppumisna)
loppumisina
translatiivi loppumiseksi loppumisiksi
abessiivi loppumisetta loppumisitta
instruktiivi loppumisin
komitatiivi loppumisine-
+ omistusliite