lohdutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lohdutus (39)

  1. lohduttaminen
  2. lohtu
    Taide herättää ylevämmän käsityksen elämästä ja suo lohdutusta vaivoissa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlohdut̪us/
  • tavutus: loh‧du‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lohdutus lohdutukset
genetiivi lohdutuksen lohdutusten
lohdutuksien
partitiivi lohdutusta lohdutuksia
akkusatiivi lohdutus;
lohdutuksen
lohdutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi lohdutuksessa lohdutuksissa
elatiivi lohdutuksesta lohdutuksista
illatiivi lohdutukseen lohdutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lohdutuksella lohdutuksilla
ablatiivi lohdutukselta lohdutuksilta
allatiivi lohdutukselle lohdutuksille
muut sijamuodot
essiivi lohdutuksena lohdutuksina
translatiivi lohdutukseksi lohdutuksiksi
abessiivi lohdutuksetta lohdutuksitta
instruktiivi lohdutuksin
komitatiivi lohdutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lohdutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lohdutus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä lohduttaa (lohdut- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

lohdutusmaali, lohdutuspalkinto

Aiheesta muualla[muokkaa]