logaritmi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Logaritmi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

logaritmi (5)

  1. (matematiikka) matemaattinen funktio, joka kertoo mihin potenssiin kantaluku on korotettava, jotta saataisiin haluttu luku; eksponenttifunktion käänteisfunktio, johon haluttu luku merkitään :llä ja kanta jonka potenssina luku ilmaistaan merkitään :llä:
    10-kantainen logaritmi: sillä
    2-kantainen logaritmi: sillä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlogɑˌrit̪mi/
  • tavutus: lo‧ga‧rit‧mi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi logaritmi logaritmit
genetiivi logaritmin logaritmien
partitiivi logaritmia logaritmeja
akkusatiivi logaritmi;
logaritmin
logaritmit
sisäpaikallissijat
inessiivi logaritmissa logaritmeissa
elatiivi logaritmista logaritmeista
illatiivi logaritmiin logaritmeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi logaritmilla logaritmeilla
ablatiivi logaritmilta logaritmeilta
allatiivi logaritmille logaritmeille
muut sijamuodot
essiivi logaritmina logaritmeina
translatiivi logaritmiksi logaritmeiksi
abessiivi logaritmitta logaritmeitta
instruktiivi logaritmein
komitatiivi logaritmeine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

antilogaritmi, logaritmikäyrä, logaritmipaperi, logaritmitaulu, logaritmitaulukko, puolologaritmipapri

Aiheesta muualla[muokkaa]