lanttu

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
CDC rutabaga.jpg

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lanttu (1-C)

  1. kaaleihin kuuluva ristikukkainen juureskasvi Brassica napus napobrassica, joka on syntynyt kaalin ja nauriin risteytymästä
  2. (slangia) pää; järki, ymmärrys
    Halme dokas lanttunsa suhteellisen lahoksi, asiajätkä muutoin.
    Kroppa toimii ja lanttu leikkaa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈlɑ̝n̪t̪ːu]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lanttu lantut
genetiivi lantun lanttujen
partitiivi lanttua lanttuja
akkusatiivi lanttu;
lantun
lantut
sisäpaikallissijat
inessiivi lantussa lantuissa
elatiivi lantusta lantuista
illatiivi lanttuun lanttuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lantulla lantuilla
ablatiivi lantulta lantuilta
allatiivi lantulle lantuille
muut sijamuodot
essiivi lanttuna lanttuina
translatiivi lantuksi lantuiksi
abessiivi lantutta lantuitta
instruktiivi lantuin
komitatiivi lanttuine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lanttu Kielitoimiston sanakirjassa