laita
Katso myös: Laita |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- kylki, m. kyljen yläreuna
- Vesi valui yli ammeen laidan.
- Matti halusi puheenvuoron ja kilautti lusikalla juomalasin laitaan.
- reuna; esineen viimeinen kohta ennen kuin esine loppuu
- Kävelimme pitkin laitaa pellon metsänpuoleiseen päähän.
- Sinun puoleisesta laidasta peitto on kapea, sanoi hölmöläinen muijalleen.
- laatu
- Matti tutkaili tautinsa laitaa pitkään, ennen kuin uskaltautui lääkärille.
- (yhdyssanan osana, politiikka) sellainen, joka on poliittisen vasen-oikea-jaottelun reunalla
- laitavasemmisto, laitaoikeisto
- (urheilu) laitahyökkääjä, laitamies
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlɑit̪ɑ/
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | laita | laidat |
genetiivi | laidan | laitojen (laitain) |
partitiivi | laitaa | laitoja |
akkusatiivi | laita; laidan |
laidat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laidassa | laidoissa |
elatiivi | laidasta | laidoista |
illatiivi | laitaan | laitoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laidalla | laidoilla |
ablatiivi | laidalta | laidoilta |
allatiivi | laidalle | laidoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laitana | laitoina |
translatiivi | laidaksi | laidoiksi |
abessiivi | laidatta | laidoitta |
instruktiivi | – | laidoin |
komitatiivi | – | laitoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | laida- | |
vahva vartalo | laita- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: laidallinen, laitimmainen
- verbit: laidoittaa
Yhdyssanat[muokkaa]
asianlaita, laita-alkoholisti, laita-avaus, laitaesto, laitahyökkääjä, laitakatu, laitakaupunki, laitakukka, laitamies, laitaoikeisto, laitapuoli, laitataklaus, laitatuuli, laitavasemmisto, perälaita, sisälaita, sängynlaita, takalaita, tienlaita, ulkolaita, äärilaita
Idiomit[muokkaa]
- Mies yli laidan!
- huudahdus, kun joku on pudonnut veneestä tai laivasta veden varaan
Aiheesta muualla[muokkaa]
- laita Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
laita
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä laittaa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä laittaa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä laittaa
Viro[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
laita
- (taivutusmuoto) da-infinitiivi sanasta laitma