laita

Wikisanakirjasta
Katso myös: Laita

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laita (9-F)

  1. kylki, m. kyljen yläreuna
    Vesi valui yli ammeen laidan.
    Matti halusi puheenvuoron ja kilautti lusikalla juomalasin laitaan.
  2. reuna; esineen viimeinen kohta ennen kuin esine loppuu
    Kävelimme pitkin laitaa pellon metsänpuoleiseen päähän.
    Sinun puoleisesta laidasta peitto on kapea, sanoi hölmöläinen muijalleen.
  3. laatu
    Matti tutkaili tautinsa laitaa pitkään, ennen kuin uskaltautui lääkärille.
  4. (yhdyssanan osana, politiikka) sellainen, joka on poliittisen vasen-oikea-jaottelun reunalla
    laitavasemmisto, laitaoikeisto
  5. (urheilu) laitahyökkääjä, laitamies

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑit̪ɑ/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laita laidat
genetiivi laidan laitojen
(laitain)
partitiivi laitaa laitoja
akkusatiivi laita;
laidan
laidat
sisäpaikallissijat
inessiivi laidassa laidoissa
elatiivi laidasta laidoista
illatiivi laitaan laitoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laidalla laidoilla
ablatiivi laidalta laidoilta
allatiivi laidalle laidoille
muut sijamuodot
essiivi laitana laitoina
translatiivi laidaksi laidoiksi
abessiivi laidatta laidoitta
instruktiivi laidoin
komitatiivi laitoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo laida-
vahva vartalo laita-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

asianlaita, laita-alkoholisti, laita-avaus, laitaesto, laitahyökkääjä, laitakatu, laitakaupunki, laitakukka, laitamies, laitaoikeisto, laitapuoli, laitataklaus, laitatuuli, laitavasemmisto, perälaita, sisälaita, sängynlaita, takalaita, tienlaita, ulkolaita, äärilaita

Idiomit[muokkaa]

  • Mies yli laidan!
    1. huudahdus, kun joku on pudonnut veneestä tai laivasta veden varaan

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • laita Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

laita

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä laittaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä laittaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä laittaa

Viro[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

laita

  1. (taivutusmuoto) da-infinitiivi sanasta laitma