laita

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laita (9-F)

  1. kylki, m. kyljen yläreuna
    Vesi valui yli ammeen laidan.
    Matti halusi puheenvuoron ja kilautti lusikalla juomalasin laitaan.
  2. reuna; esineen viimeinen kohta ennen kuin esine loppuu
    Kävelimme pitkin laitaa pellon metsänpuoleiseen päähän.
    Sinun puoleisesta laidasta peitto on kapea, sanoi hölmöläinen muijalleen.
  3. laatu
    Matti tutkaili tautinsa laitaa pitkään, ennen kuin uskaltautui lääkärille.

Liittvät sanat[muokkaa]

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑit̪ɑ/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi laita laidat
genetiivi laidan laitojen
(laitain)
partitiivi laitaa laitoja
akkusatiivi laita; laidan laidat
Sisäpaikallissijat
inessiivi laidassa laidoissa
elatiivi laidasta laidoista
illatiivi laitaan laitoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi laidalla laidoilla
ablatiivi laidalta laidoilta
allatiivi laidalle laidoille
Muut
essiivi laitana laitoina
translatiivi laidaksi laidoiksi
abessiivi laidatta laidoitta
instruktiivi laidoin
komitatiivi laitoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Verbi

laita

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä laittaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä laittaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä laittaa