kylki

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kylki (7-L)

  1. ihmisillä ja eläimillä ruumiin sivuilla oleva, ruumiin etupuolen ja selän välinen alue
  2. (merenkulku) aluksen pitkä sivu
    Tullivene ajoi aluksen kyljelle.
  3. (geometria) kulman kärjestä lähtevä puolisuora
    Geometrisella kulmalla on kaksi kylkeä, kärjestä katsoen oikea ja vasen kylki.''
  4. sivu, laita
    Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kylki kyljet
genetiivi kyljen kylkien
partitiivi kylkeä kylkiä
akkusatiivi kylki; kyljen kyljet
sisäpaikallissijat
inessiivi kyljessä kyljissä
elatiivi kyljestä kyljistä
illatiivi kylkeen kylkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kyljellä kyljillä
ablatiivi kyljeltä kyljiltä
allatiivi kyljelle kyljille
muut sijamuodot
essiivi kylkenä kylkinä
translatiivi kyljeksi kyljiksi
abessiivi kyljettä kyljittä
instruktiivi kyljin
komitatiivi kylkine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

grillikylki, hongankylki, kallionkylki, kylkiasento, kylkihaava, kylkikaari, kylkikappale, kylkiliha, kylkilihas, kylkiluu, kylkimiina, kylkimyyry, kylkimyyryä, kylkipaisti, kylkipala, kylkipanssari, kylkipuoli, kylkirakennus, kylkirauta, kylkiruoto, kylkirusto, kylkisilava, kylkiuinti, kylkiviiva, mäenkylki, paahtokylki, palvikylki, puunkylki, savukylki, siankylki, vaarankylki, vuorenkylki

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kylki Kielitoimiston sanakirjassa
  • kylki Tieteen termipankissa