laipio
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]laipio (3)
- (arkkitehtuuri, rakennustekniikka) huonetilan katto, sisäkatto
- (merenkulku) aluksen rungon poikki- tai pituussuunnassa kulkeva osastoiva seinä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlɑi̯.pi.o/
- tavutus: lai‧pi‧o
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | laipio | laipiot |
genetiivi | laipion | laipioiden laipioitten |
partitiivi | laipiota | laipioita |
akkusatiivi | laipio; laipion |
laipiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laipiossa | laipioissa |
elatiivi | laipiosta | laipioista |
illatiivi | laipioon | laipioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laipiolla | laipioilla |
ablatiivi | laipiolta | laipioilta |
allatiivi | laipiolle | laipioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laipiona | laipioina |
translatiivi | laipioksi | laipioiksi |
abessiivi | laipiotta | laipioitta |
instruktiivi | – | laipioin |
komitatiivi | – | laipioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | laipio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (sisäkatto) laki
Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: laipiollinen, laipioton
Aiheesta muualla
[muokkaa]- laipio Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.