läänitys

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

läänitys (39)

  1. läänittäminen; (läänityslaitoksessa) jollekin luovutettu maa-alue

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi läänitys läänitykset
genetiivi läänityksen läänitysten
läänityksien
partitiivi läänitystä läänityksiä
akkusatiivi läänitys;
läänityksen
läänitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi läänityksessä läänityksissä
elatiivi läänityksestä läänityksistä
illatiivi läänitykseen läänityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi läänityksellä läänityksillä
ablatiivi läänitykseltä läänityksiltä
allatiivi läänitykselle läänityksille
muut sijamuodot
essiivi läänityksenä läänityksinä
translatiivi läänitykseksi läänityksiksi
abessiivi läänityksettä läänityksittä
instruktiivi läänityksin
komitatiivi läänityksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä läänittää (läänit- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

läänityslaitos, läänitysmies

Aiheesta muualla[muokkaa]