läänittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
läänittäminen (38)
- teonnimi verbistä läänittää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | läänittäminen | läänittämiset |
| genetiivi | läänittämisen | läänittämisten läänittämisien |
| partitiivi | läänittämistä | läänittämisiä |
| akkusatiivi | läänittäminen; läänittämisen |
läänittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | läänittämisessä | läänittämisissä |
| elatiivi | läänittämisestä | läänittämisistä |
| illatiivi | läänittämiseen | läänittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | läänittämisellä | läänittämisillä |
| ablatiivi | läänittämiseltä | läänittämisiltä |
| allatiivi | läänittämiselle | läänittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | läänittämisenä (läänittämisnä) |
läänittämisinä |
| translatiivi | läänittämiseksi | läänittämisiksi |
| abessiivi | läänittämisettä | läänittämisittä |
| instruktiivi | – | läänittämisin |
| komitatiivi | – | läänittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | läänittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
läänittämis- | |