kvanttiutuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kvanttiutuminen (38)
- teonnimi verbistä kvanttiutua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kvanttiutuminen | kvanttiutumiset |
| genetiivi | kvanttiutumisen | kvanttiutumisten kvanttiutumisien |
| partitiivi | kvanttiutumista | kvanttiutumisia |
| akkusatiivi | kvanttiutuminen; kvanttiutumisen |
kvanttiutumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kvanttiutumisessa | kvanttiutumisissa |
| elatiivi | kvanttiutumisesta | kvanttiutumisista |
| illatiivi | kvanttiutumiseen | kvanttiutumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kvanttiutumisella | kvanttiutumisilla |
| ablatiivi | kvanttiutumiselta | kvanttiutumisilta |
| allatiivi | kvanttiutumiselle | kvanttiutumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kvanttiutumisena (kvanttiutumisna) |
kvanttiutumisina |
| translatiivi | kvanttiutumiseksi | kvanttiutumisiksi |
| abessiivi | kvanttiutumisetta | kvanttiutumisitta |
| instruktiivi | – | kvanttiutumisin |
| komitatiivi | – | kvanttiutumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kvanttiutumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kvanttiutumis- | |