kvanttiintuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kvanttiintuminen (38)
- teonnimi verbistä kvanttiintua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kvanttiintuminen | kvanttiintumiset |
| genetiivi | kvanttiintumisen | kvanttiintumisten kvanttiintumisien |
| partitiivi | kvanttiintumista | kvanttiintumisia |
| akkusatiivi | kvanttiintuminen; kvanttiintumisen |
kvanttiintumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kvanttiintumisessa | kvanttiintumisissa |
| elatiivi | kvanttiintumisesta | kvanttiintumisista |
| illatiivi | kvanttiintumiseen | kvanttiintumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kvanttiintumisella | kvanttiintumisilla |
| ablatiivi | kvanttiintumiselta | kvanttiintumisilta |
| allatiivi | kvanttiintumiselle | kvanttiintumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kvanttiintumisena (kvanttiintumisna) |
kvanttiintumisina |
| translatiivi | kvanttiintumiseksi | kvanttiintumisiksi |
| abessiivi | kvanttiintumisetta | kvanttiintumisitta |
| instruktiivi | – | kvanttiintumisin |
| komitatiivi | – | kvanttiintumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kvanttiintumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kvanttiintumis- | |