kuullotus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kuullotus (39)

  1. kuullottaminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuullotus kuullotukset
genetiivi kuullotuksen kuullotusten
kuullotuksien
partitiivi kuullotusta kuullotuksia
akkusatiivi kuullotus; kuullotuksen kuullotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kuullotuksessa kuullotuksissa
elatiivi kuullotuksesta kuullotuksista
illatiivi kuullotukseen kuullotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuullotuksella kuullotuksilla
ablatiivi kuullotukselta kuullotuksilta
allatiivi kuullotukselle kuullotuksille
muut sijamuodot
essiivi kuullotuksena kuullotuksina
translatiivi kuullotukseksi kuullotuksiksi
abessiivi kuullotuksetta kuullotuksitta
instruktiivi kuullotuksin
komitatiivi kuullotuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä kuullottaa (kuullot- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]