kurko

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kurko (1)[1]

  1. (puhekieltä) kuningas

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kurko kurkot
genetiivi kurkon kurkojen
partitiivi kurkoa kurkoja
akkusatiivi kurko; kurkon kurkot
sisäpaikallissijat
inessiivi kurkossa kurkoissa
elatiivi kurkosta kurkoista
illatiivi kurkoon kurkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kurkolla kurkoilla
ablatiivi kurkolta kurkoilta
allatiivi kurkolle kurkoille
muut sijamuodot
essiivi kurkona kurkoina
translatiivi kurkoksi kurkoiksi
abessiivi kurkotta kurkoitta
instruktiivi kurkoin
komitatiivi kurkoine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kurko Kielitoimiston sanakirjassa


Suomen romani[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

kurko

  1. pyhä
    kurko liin – pyhä kirja

Substantiivi[muokkaa]

kurko

  1. pyhä
    juulako kurke – joulun pyhät
  2. viikko

Etymologia[muokkaa]

kreikka: Κυριακή (Kyriakí)

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1