kunkku

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kunkku (1-A)

  1. (puhekieltä) kuningas (erit. korttipeleissä tms.)
  2. (puhekieltä) pomo, johtaja
    Se, ettei anna koulupihan kunkulle lounasrahojaan, voi johtaa piestyksi tulemiseen.
  3. (kuvaannollisesti) joukkonsa paras

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kunkku kunkut
genetiivi kunkun kunkkujen
partitiivi kunkkua kunkkuja
akkusatiivi kunkku; kunkun kunkut
sisäpaikallissijat
inessiivi kunkussa kunkuissa
elatiivi kunkusta kunkuista
illatiivi kunkkuun kunkkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kunkulla kunkuilla
ablatiivi kunkulta kunkuilta
allatiivi kunkulle kunkuille
muut sijamuodot
essiivi kunkkuna kunkkuina
translatiivi kunkuksi kunkuiksi
abessiivi kunkutta kunkuitta
instruktiivi kunkuin
komitatiivi kunkkuine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan kuningas alusta kun- + -kku

Käännökset[muokkaa]


Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kunkku Kielitoimiston sanakirjassa