kontti

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Kontti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

[3] Kontti

Substantiivi[muokkaa]

kontti (5-C)

  1. tuohisuikaleista tehty selässä pidettävä repun tapainen kantoväline
  2. rahtauksessa käytetty standardimittainen tavaran kuljetussäiliö
  3. (puhekieltä) 24 tölkin olutlava
    Tuopas minulle se kontti, niin vedetään sitten kunnon lärvit!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈko̞n̪t̪̪ːi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kontti kontit
genetiivi kontin konttien
partitiivi konttia kontteja
akkusatiivi kontti; kontin kontit
sisäpaikallissijat
inessiivi kontissa konteissa
elatiivi kontista konteista
illatiivi konttiin kontteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kontilla konteilla
ablatiivi kontilta konteilta
allatiivi kontille konteille
muut sijamuodot
essiivi konttina kontteina
translatiivi kontiksi konteiksi
abessiivi kontitta konteitta
instruktiivi kontein
komitatiivi kontteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kissankontti, kontinkieli, kontinsuu, konttialus, konttijuna, konttikuljetus, konttilaiva, konttiliikenne, konttinosturi, konttisatama, konttiukko, konttivaunu, kuljetuskontti, pukinkontti, takakontti, tikankontti, tuohikontti

Substantiivi[muokkaa]

kontti (5-C)

  1. (anatomia, murteellinen) polven alapuolinen jalan osa, tois. koko jalka
    Kettu tarttui jänistä kontista.
    Loukkasiks sää konttis pahastenki?
    Piehtaroiva hevonen makasi hetken kontit pystyssä
  2. (rakennustekniikka) kattopiirun alaosaa tukeva, välikattoon vinosti nojautuva kannatinpuu

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kissankontti, kontinkieli, konttiluu, konttipuu

Idiomit[muokkaa]

  • katsoa kuin lehmä uutta konttia - töllistellä hämmästyneenä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kontti Kielitoimiston sanakirjassa