kinttu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kinttu (1-C)

  1. (arkikieltä) jalka, sääri
    Minulla on kinttu kipeänä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkint̪ːu/, [ˈk̟in̪t̪̪ːu]
  • tavutus: kint‧tu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kinttu kintut
genetiivi kintun kinttujen
partitiivi kinttua kinttuja
akkusatiivi kinttu;
kintun 		kintut
sisäpaikallissijat
inessiivi kintussa kintuissa
elatiivi kintusta kintuista
illatiivi kinttuun kinttuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kintulla kintuilla
ablatiivi kintulta kintuilta
allatiivi kintulle kintuille
muut sijamuodot
essiivi kinttuna kinttuina
translatiivi kintuksi kintuiksi
abessiivi kintutta kintuitta
instruktiivi – kintuin
komitatiivi – kinttuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kintu-
vahva vartalo kinttu-
konsonantti-
vartalo 		-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kinttupolku, pihtikinttu, pillikinttu, rimppakinttu, ripakinttu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kinttu Kielitoimiston sanakirjassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kinttu&oldid=4242205”