koneisto

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koneisto (2)[1]

  1. yhtenäistä tarkoitusta varten muodostettu koneryhmä, koneiden muodostama kokonaisuus
    Pää- ja apukoneiden lisäksi laivoissa on muitakin koneistoja.
    Mekaanisen kellon koneisto on hienomekaniikan mestarinäyte.
  2. (kuvaannollisesti) ihmisryhmä, järjestelmä tai muu tiettyä tehtävää suorittava kokonaisuus
    Valtionhallinnon, byrokratian koneisto.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkonei̯st̪o/
  • tavutus: ko‧neis‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koneisto koneistot
genetiivi koneiston koneistojen
koneistoiden
koneistoitten
partitiivi koneistoa koneistoita
koneistoja
akkusatiivi koneisto;
koneiston
koneistot
sisäpaikallissijat
inessiivi koneistossa koneistoissa
elatiivi koneistosta koneistoista
illatiivi koneistoon koneistoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi koneistolla koneistoilla
ablatiivi koneistolta koneistoilta
allatiivi koneistolle koneistoille
muut sijamuodot
essiivi koneistona koneistoina
translatiivi koneistoksi koneistoiksi
abessiivi koneistotta koneistoitta
instruktiivi koneistoin
komitatiivi koneistoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo koneisto-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hallintakoneisto, hallintokoneisto, hissikoneisto, jousikoneisto, järjestelykoneisto, kellokoneisto, kylmäkoneisto, käyttökoneisto, laukaisukoneisto, näyttämökoneisto, puoluekoneisto, sotakoneisto, syöttökoneisto, tuotantokoneisto, valtiokoneisto, venttiilikoneisto, virkakoneisto, väkivaltakoneisto

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2