Siirry sisältöön

kokeilu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kokeilu (2)

  1. ajatuksen tai suunnitelman käytännön testaus yksittäisellä kokeella tai takemällä useita kokeita

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkokei̯lu/
  • tavutus: ko‧kei‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kokeilu kokeilut
genetiivi kokeilun kokeilujen
kokeiluiden
kokeiluitten
partitiivi kokeilua kokeiluita
kokeiluja
akkusatiivi kokeilu;
kokeilun
kokeilut
sisäpaikallissijat
inessiivi kokeilussa kokeiluissa
elatiivi kokeilusta kokeiluista
illatiivi kokeiluun kokeiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kokeilulla kokeiluilla
ablatiivi kokeilulta kokeiluilta
allatiivi kokeilulle kokeiluille
muut sijamuodot
essiivi kokeiluna kokeiluina
translatiivi kokeiluksi kokeiluiksi
abessiivi kokeilutta kokeiluitta
instruktiivi kokeiluin
komitatiivi kokeiluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kokeilu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kokeiluaste, kokeiluhalu, kokeilunhalu

Aiheesta muualla

[muokkaa]