kirjailija

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kirjailija (12)

  1. henkilö, joka kirjoittaa kirjoja ammatikseen tai harrastuspohjalta, ja jonka teoksia on julkaistu
    Vapaa-ajan kirjailija

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkirjɑi̯ˌlijɑ/
  • tavutus: kir‧jai‧li‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirjailija kirjailijat
genetiivi kirjailijan kirjailijoiden
kirjailijoitten
(kirjailijain)
partitiivi kirjailijaa kirjailijoita
akkusatiivi kirjailija;
kirjailijan
kirjailijat
sisäpaikallissijat
inessiivi kirjailijassa kirjailijoissa
elatiivi kirjailijasta kirjailijoista
illatiivi kirjailijaan kirjailijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirjailijalla kirjailijoilla
ablatiivi kirjailijalta kirjailijoilta
allatiivi kirjailijalle kirjailijoille
muut sijamuodot
essiivi kirjailijana kirjailijoina
translatiivi kirjailijaksi kirjailijoiksi
abessiivi kirjailijatta kirjailijoitta
instruktiivi kirjailijoin
komitatiivi kirjailijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kirjailija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Wolmar Schildtin vuonna 1845 käyttöön ottama uudissana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ajanvietekirjailija, ammattikirjailija, dekkarikirjailija, eräkirjailija, fantasiakirjailija, haamukirjailija, ilmailukirjailija, jännityskirjailija, kansalliskirjailija, kansankirjailija, kauhukirjailija, kaunokirjailija, keittokirjailija, kirjailijanimi, kirjailijantyö, kirjailijanura, lastenkirjailija, lempikirjailija, lääninkirjailija, matkakirjailija, mielikirjailija, muistelmakirjailija, muotikirjailija, murrekirjailija, musiikkikirjailija, novellikirjailija, nuorisokirjailija, nuortenkirjailija, nykykirjailija, näytelmäkirjailija, oppikirjailija, poikakirjailija, proosakirjailija, pöytälaatikkokirjailija, romaanikirjailija, ruokakirjailija, satukirjailija, seikkailukirjailija, selkokirjailija, sensaatiokirjailija, shakkikirjailija, sotakirjailija, suosikkikirjailija, tieteiskirjailija, tietokirjailija, tusinakirjailija, tyttökirjailija, työläiskirjailija, valistuskirjailija, viihdekirjailija

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 1, A–K, s. 74, 152, 235, 369. Päätoimittaja Erkki Itkonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992 (2. painos 2001). ISBN 951-717-692-9.