kynäilijä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kynäilijä (12)
- harrastuksekseen kirjoittava
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkynæi̯ˌlijæ/
- tavutus: ky‧näi‧li‧jä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kynäilijä | kynäilijät |
| genetiivi | kynäilijän | kynäilijöiden kynäilijöitten (kynäilijäin) |
| partitiivi | kynäilijää | kynäilijöitä |
| akkusatiivi | kynäilijä; kynäilijän |
kynäilijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kynäilijässä | kynäilijöissä |
| elatiivi | kynäilijästä | kynäilijöistä |
| illatiivi | kynäilijään | kynäilijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kynäilijällä | kynäilijöillä |
| ablatiivi | kynäilijältä | kynäilijöiltä |
| allatiivi | kynäilijälle | kynäilijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kynäilijänä | kynäilijöinä |
| translatiivi | kynäilijäksi | kynäilijöiksi |
| abessiivi | kynäilijättä | kynäilijöittä |
| instruktiivi | – | kynäilijöin |
| komitatiivi | – | kynäilijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kynäilijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. kynäilijä
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kynäilijä Kielitoimiston sanakirjassa