kiltti
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]kiltti (5-C) (komparatiivi kiltimpi, superlatiivi kiltein) (taivutus[luo])
- hyvää toiselle tahtova
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: [ˈk̟iltːi]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kiltti Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]- perinteinen skotlantilainen miesten ruutukankainen hame
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkilt̪ːi/, [ˈk̟iltːi]
- tavutus: kilt‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiltti | kiltit |
| genetiivi | kiltin | kilttien (kilttein) |
| partitiivi | kilttiä | kilttejä |
| akkusatiivi | kiltti; kiltin |
kiltit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiltissä | kilteissä |
| elatiivi | kiltistä | kilteistä |
| illatiivi | kilttiin | kiltteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiltillä | kilteillä |
| ablatiivi | kiltiltä | kilteiltä |
| allatiivi | kiltille | kilteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kilttinä | kiltteinä |
| translatiivi | kiltiksi | kilteiksi |
| abessiivi | kiltittä | kilteittä |
| instruktiivi | – | kiltein |
| komitatiivi | – | kiltteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kilti- | |
| vahva vartalo | kiltti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |