ilkeä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
ilkeä (15) (komparatiivi ilkeämpi, superlatiivi ilkein) (taivutus [luo])
- häijy; pahantahtoinen
- Hän on sitten ilkeä ihminen.
- ilkeä juoni, ilkeä teko
- hyvin epämiellyttävä, vastenmielinen
- Onpa ilkeän näköinen paise.
- Onpa siellä ilkeä ilma.
- Kanalassa oli ilkeä löyhkä.
- Tekee oikein ilkeää.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈilkeæ/
- tavutus: il‧ke‧ä
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Vastakohta[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ilkeä Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
ilkeä