Siirry sisältöön

kiertolainen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kiertolainen (38)

  1. seudulta toiselle kiertelevä henkilö
    Kiertolaiset hankkivat toimeentulonsa satunnaisilla tavoilla.
  2. satelliitti; se joka kiertää
    Kuu on maapallon ainoa luonnollinen kiertolainen.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkie̯rt̪oˌlɑi̯nen/
  • tavutus: kier‧to‧lai‧nen

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiertolainen kiertolaiset
genetiivi kiertolaisen kiertolaisten
kiertolaisien
partitiivi kiertolaista kiertolaisia
akkusatiivi kiertolainen;
kiertolaisen
kiertolaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi kiertolaisessa kiertolaisissa
elatiivi kiertolaisesta kiertolaisista
illatiivi kiertolaiseen kiertolaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiertolaisella kiertolaisilla
ablatiivi kiertolaiselta kiertolaisilta
allatiivi kiertolaiselle kiertolaisille
muut sijamuodot
essiivi kiertolaisena
(kiertolaisna)
kiertolaisina
translatiivi kiertolaiseksi kiertolaisiksi
abessiivi kiertolaisetta kiertolaisitta
instruktiivi kiertolaisin
komitatiivi kiertolaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiertolaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kiertolais-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kiertolaiselämä

Aiheesta muualla

[muokkaa]