kieppi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- kehäksi kiedottu vyyhti köyttä, narua tms.
- (arkikieltä) kierros, pyörähdys, lenkki
- (voimistelu) eräs rekillä tehtävä voimisteluliike
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kieppi | kiepit |
| genetiivi | kiepin | kieppien (kieppein) |
| partitiivi | kieppiä | kieppejä |
| akkusatiivi | kieppi; kiepin |
kiepit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiepissä | kiepeissä |
| elatiivi | kiepistä | kiepeistä |
| illatiivi | kieppiin | kieppeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiepillä | kiepeillä |
| ablatiivi | kiepiltä | kiepeiltä |
| allatiivi | kiepille | kiepeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kieppinä | kieppeinä |
| translatiivi | kiepiksi | kiepeiksi |
| abessiivi | kiepittä | kiepeittä |
| instruktiivi | – | kiepein |
| komitatiivi | – | kieppeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kiepi- | |
| vahva vartalo | kieppi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. kehäksi kiedottu vyyhti köyttä, narua tms.
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (eläintiede) linnun tai naalin lumeen kaivama onkalo jossa se lepää
- riekon kieppi
- naali kurkisti kiepistään
Etymologia[muokkaa]
Saamelaista lähtöä, vrt. pohjoissaamen čiepˈpâ.