kero
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kero (1)
- paljas, puita kasvamaton tunturinlaki
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkero/
- tavutus: ke‧ro
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kero | kerot |
| genetiivi | keron | kerojen |
| partitiivi | keroa | keroja |
| akkusatiivi | kero; keron |
kerot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kerossa | keroissa |
| elatiivi | kerosta | keroista |
| illatiivi | keroon | keroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kerolla | keroilla |
| ablatiivi | kerolta | keroilta |
| allatiivi | kerolle | keroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kerona | keroina |
| translatiivi | keroksi | keroiksi |
| abessiivi | kerotta | keroitta |
| instruktiivi | – | keroin |
| komitatiivi | – | keroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kero- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kero Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kero (ei monikkoa)
- (arkikieltä) kerosiini
Liittyvät sanat
[muokkaa]Esperanto
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kero (yks. akk. keron; mon. keroj, mon. akk. kerojn)
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Mikko Korhonen: "Saamen kieli", Pikku jättiläinen, s. 695. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 1. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen maantieteen sanasto
- Englannin sanat
- Englannin kielen substantiivit
- Englannin kielen arkikieliset ilmaukset
- Englannin kielen moottoripolttoaineet
- Englannin kielen ilmailun sanasto
- Esperanton sanat
- Esperanton kielen substantiivit
- Esperanton kielen korttipelisanasto
- Suomen kielen saamelaiset lainat