keritseminen
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]keritseminen
- lampaan villan leikkaaminen
- Keritseminen tehdään keritsimillä tai sähköidellä leikkurilla.
- (arkikieltä) parturoiminen
- Menneinä aikoina poikien päät kerittiin kesäisin, voi sitä nöyryytystä.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keritseminen | keritsemiset |
| genetiivi | keritsemisen | keritsemisten keritsemisien |
| partitiivi | keritsemistä | keritsemisiä |
| akkusatiivi | keritseminen; keritsemisen |
keritsemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keritsemisessä | keritsemisissä |
| elatiivi | keritsemisestä | keritsemisistä |
| illatiivi | keritsemiseen | keritsemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keritsemisellä | keritsemisillä |
| ablatiivi | keritsemiseltä | keritsemisiltä |
| allatiivi | keritsemiselle | keritsemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keritsemisenä (keritsemisnä) |
keritsemisinä |
| translatiivi | keritsemiseksi | keritsemisiksi |
| abessiivi | keritsemisettä | keritsemisittä |
| instruktiivi | – | keritsemisin |
| komitatiivi | – | keritsemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keritsemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
keritsemis- | |