keli
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]keli (5)
- tien, ladun tai muun kulkuväylän säästä riippuva kulkukelpoisuus
- (arkikieltä) sää
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkeli/, [ˈk̟e̞li]
- tavutus: ke‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keli | kelit |
| genetiivi | kelin | kelien (kelein) |
| partitiivi | keliä | kelejä |
| akkusatiivi | keli; kelin |
kelit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kelissä | keleissä |
| elatiivi | kelistä | keleistä |
| illatiivi | keliin | keleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kelillä | keleillä |
| ablatiivi | keliltä | keleiltä |
| allatiivi | kelille | keleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kelinä | keleinä |
| translatiivi | keliksi | keleiksi |
| abessiivi | kelittä | keleittä |
| instruktiivi | – | kelein |
| komitatiivi | – | keleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. tien, ladun tai muun kulkuväylän säästä riippuva kulkukelpoisuus
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: kielellinen
Yhdyssanat
[muokkaa]ajokeli, auroorakeli, hankikeli, hiihtokeli, jääkeli, keliolosuhteet, keliolot, kelirikko, kelivaroitus, kesäkeli, kurakeli, lehtikeli, lentokeli, loskakeli, lumikeli, nollakeli, nuoskakeli, pakkaskeli, pääkallokeli, radiokeli, rapakeli, rekikeli, sohjokeli, suksikeli, suojakeli, talvikeli, vesikeli, välikeli
Aiheesta muualla
[muokkaa]- keli Kielitoimiston sanakirjassa
Molima
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]keli