pääkallokeli
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pääkallokeli (5)
- vaarallisen liukas keli, jolloin teillä esiintyy mustaa jäätä
- Pääkallokelillä hoidettavien luunmurtumien määrä jopa moninkertaistuu.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpæːkɑlːoˌkeli/
- tavutus: pää‧kal‧lo‧ke‧li
Etymologia[muokkaa]
Todennäköisesti muotoutunut sanoista kalla tai kallo ('jää', 'jäätikkö') ja keli. Kallon käytyä harvinaiseksi jäätikköä tarkoittavana sanana se mukautui merkitykseltään toiseen sanaan pääkallo.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pääkallokeli Kielitoimiston sanakirjassa