pääkallokeli

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pääkallokeli (5)

  1. vaarallisen liukas keli, jolloin teillä esiintyy mustaa jäätä
    Pääkallokelillä hoidettavien luunmurtumien määrä jopa moninkertaistuu.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpæːkɑlːoˌkeli/
  • tavutus: pää‧kal‧lo‧ke‧li

Etymologia[muokkaa]

Todennäköisesti muotoutunut sanoista kalla tai kallo ('jää', 'jäätikkö') ja keli. Kallon käytyä harvinaiseksi jäätikköä tarkoittavana sanana se mukautui merkitykseltään toiseen sanaan pääkallo.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]