kelirikko
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- roudan sulamisesta tai sääoloista johtuva tien kantavuuden ja kulkukelpoisuuden heikkeneminen; jaetaan pinta-, runko- ja syyskelirikkoon
- vesiliikenteessä jäätilanne, jossa jää ei kanna, mutta estää veneliikenteen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkeliˌrikːo/
- tavutus: ke‧li‧rik‧ko
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista keli ja rikko
Käännökset[muokkaa]
1. sääoloista tai roudan sulamisesta johtuva tien kantavuuden ja kulkukelpoisuuden heikkeneminen
|
|