kato

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kato (1-F) (monikko kadot)

  1. sadon tuhoutuminen tautien tai sään vuoksi
  2. (yhdyssanan osana) katoaminen, väheneminen, tuhoutuminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑt̪o/
  • tavutus: ka‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kato kadot
genetiivi kadon katojen
partitiivi katoa katoja
akkusatiivi kato;
kadon 		kadot
sisäpaikallissijat
inessiivi kadossa kadoissa
elatiivi kadosta kadoista
illatiivi katoon katoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kadolla kadoilla
ablatiivi kadolta kadoilta
allatiivi kadolle kadoille
muut sijamuodot
essiivi katona katoina
translatiivi kadoksi kadoiksi
abessiivi kadotta kadoitta
instruktiivi – kadoin
komitatiivi – katoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kado-
vahva vartalo kato-
konsonantti-
vartalo 		-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

immuunikato, karvakato, katoalue, katovuosi, luontokato, luukato, otsonikato, perikato, väestökato, yleisökato

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kato Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

kato

  1. (taivutusmuoto, puhekieltä) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä katsoa
  2. (taivutusmuoto, puhekieltä) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä katsoa
    Kato, mikä toi on?
  3. (taivutusmuoto, puhekieltä) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä katsoa

Esperanto[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kato

  1. (eläin) kissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kato&oldid=4410673”