kasukka
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑsukːɑ/
- tavutus: ka‧suk‧ka
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kasukka | kasukat |
genetiivi | kasukan | kasukoiden kasukoitten kasukkojen (kasukkain) |
partitiivi | kasukkaa | kasukoita kasukkoja |
akkusatiivi | kasukka; kasukan |
kasukat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kasukassa | kasukoissa |
elatiivi | kasukasta | kasukoista |
illatiivi | kasukkaan | kasukkoihin kasukoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kasukalla | kasukoilla |
ablatiivi | kasukalta | kasukoilta |
allatiivi | kasukalle | kasukoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kasukkana | kasukkoina kasukoina |
translatiivi | kasukaksi | kasukoiksi |
abessiivi | kasukatta | kasukoitta |
instruktiivi | – | kasukoin |
komitatiivi | – | kasukoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kasuka- | |
vahva vartalo | kasukka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]slaavilainen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]1. papin juhla-asuun kuuluva kaapu, joka on kangas jonka keskellä on päänaukko
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.