Siirry sisältöön

kasukka

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kasukka (14-A)

  1. papin juhla-asuun kuuluva kaapu, joka on kangas jonka keskellä on päänaukko

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑsukːɑ/
  • tavutus: ka‧suk‧ka

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kasukka kasukat
genetiivi kasukan kasukoiden
kasukoitten
kasukkojen
(kasukkain)
partitiivi kasukkaa kasukoita
kasukkoja
akkusatiivi kasukka;
kasukan
kasukat
sisäpaikallissijat
inessiivi kasukassa kasukoissa
elatiivi kasukasta kasukoista
illatiivi kasukkaan kasukkoihin
kasukoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kasukalla kasukoilla
ablatiivi kasukalta kasukoilta
allatiivi kasukalle kasukoille
muut sijamuodot
essiivi kasukkana kasukkoina
kasukoina
translatiivi kasukaksi kasukoiksi
abessiivi kasukatta kasukoitta
instruktiivi kasukoin
komitatiivi kasukoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kasuka-
vahva vartalo kasukka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

slaavilainen laina[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.