kasukka
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑsukːɑ/
- tavutus: ka‧suk‧ka
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kasukka | kasukat |
| genetiivi | kasukan | kasukoiden kasukoitten kasukkojen (kasukkain) |
| partitiivi | kasukkaa | kasukoita kasukkoja |
| akkusatiivi | kasukka; kasukan |
kasukat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kasukassa | kasukoissa |
| elatiivi | kasukasta | kasukoista |
| illatiivi | kasukkaan | kasukkoihin kasukoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kasukalla | kasukoilla |
| ablatiivi | kasukalta | kasukoilta |
| allatiivi | kasukalle | kasukoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kasukkana | kasukkoina kasukoina |
| translatiivi | kasukaksi | kasukoiksi |
| abessiivi | kasukatta | kasukoitta |
| instruktiivi | – | kasukoin |
| komitatiivi | – | kasukoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kasuka- | |
| vahva vartalo | kasukka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]slaavilainen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]1. papin juhla-asuun kuuluva kaapu, joka on kangas jonka keskellä on päänaukko
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.