kaapu
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- viitta
- Hänellä oli kaapu harteillaan.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑːpu/, [ˈkɑ̝ːpu]
- tavutus: kaa‧pu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaapu | kaavut |
| genetiivi | kaavun | kaapujen |
| partitiivi | kaapua | kaapuja |
| akkusatiivi | kaapu; kaavun |
kaavut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaavussa | kaavuissa |
| elatiivi | kaavusta | kaavuista |
| illatiivi | kaapuun | kaapuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaavulla | kaavuilla |
| ablatiivi | kaavulta | kaavuilta |
| allatiivi | kaavulle | kaavuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaapuna | kaapuina |
| translatiivi | kaavuksi | kaavuiksi |
| abessiivi | kaavutta | kaavuitta |
| instruktiivi | – | kaavuin |
| komitatiivi | – | kaapuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kaavu- | |
| vahva vartalo | kaapu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kaapu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.