kastelli
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kastelli (5)
- (historia) linnoitus, linnake
- (historia, merenkäynti) laivan peräosan kantta ylempi osa joka toimi ennen kaikkea kapteenin hyttinä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑst̪elːi/
- tavutus: kas‧tel‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kastelli | kastellit |
| genetiivi | kastellin | kastellien (kastellein) |
| partitiivi | kastellia | kastelleja |
| akkusatiivi | kastelli; kastellin |
kastellit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kastellissa | kastelleissa |
| elatiivi | kastellista | kastelleista |
| illatiivi | kastelliin | kastelleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kastellilla | kastelleilla |
| ablatiivi | kastellilta | kastelleilta |
| allatiivi | kastellille | kastelleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kastellina | kastelleina |
| translatiivi | kastelliksi | kastelleiksi |
| abessiivi | kastellitta | kastelleitta |
| instruktiivi | – | kastellein |
| komitatiivi | – | kastelleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kastelli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kastelli Kielitoimiston sanakirjassa